Mestarisoundin haastattelussa:
Puisto-osasto
(11.8.2008) Kuvat: Puisto-osasto/Rasmus Lindholm
Puisto-osaston Asfalttikin voi pettää–levy on soinut Mestarisoundissa ja allekirjoittaneen kotisoittimissa tiuhaan koko kesän 2008. Pitkäaikaisen projektin takaa löytyy etäisesti tuttu mies, jonka mietteistä on aika saada selvää.
Johannes kertoo seuraavassa, mistä Puisto-osastossa on kyse, mitä se on tehnyt, ja mitä mahdollisesti on odotettavissa.
Jäbään törmää milloin missäkin päin Suomea. Käsittääkseni kotipaikka on Hanko, mutta asuit jossain vaiheessa myös Turussa.
Tämänhetkinen asuinpaikkakunta on Virrat, oon siellä opiskelujen takia. Turussa asuin vaan pari vuotta, mutta Hangossa olen asunut suurimman osan elämääni, joten kai mä sitten eniten olen hankolainen.
Kerro ketä kuuluu Puisto-osastoon
Minä lähinnä. Puisto-osaston levyille olen pyytänyt omia kavereita soittamaan eri soittimia, mut pohjimmiltaan kyse on mun omasta projektista. Jossakin vaiheessa suunnittelin Puisto-osaston nimen alle jonkinlaista live-yhtyettä, mutta se on ainakin toistaiseksi jäänyt vain suunnitteluasteelle.
Onko sulla taustaa "perinteisemmässä" hiphopissa, siis ihan räppijutuissa?
Joo, on. Ensimmäiset omat musiikilliset kokeilut menivät konemusiikin puolelle, mut aika nopeasti musatyyli vaihtui hiphoppiin. Joskus lukioaikoina (90-luvun puolivälin tienoilla) aloin kuunnella enemmän räppiä. Muutamat kaverit olivat siihen aikaan melko fanaattisia hiphopin ystäviä, ja niiden seurassa sitten ajauduin syvemmälle räpin pariin. Ostin ekat dj -kamat (ei mitkään teknarit, vaan halvat nauhavetoiset levarit) yhden kaverin kanssa puoliksi. Kaveri vannotti mulle, että "näillä laitteilla soitetaan ainoastaan räppiä, ei mitään teknoa" :). Kaverit kiinnostuivat itsekin riimittelystä, joten niille piti alkaa tekemään taustoja. Siinä vaiheessa kyse oli lähinnä omasta hauskanpidosta, joitakin juttuja myös äänitettiin, mutta julkaistavaksi asti ne eivät koskaan päätyneet. Eka oma julkaisu, Sunset Beach -niminen kasetti, näki päivänvalon vuonna 1999. Kasetti sisälsi instruhiphoppia, kokonaan sample-pohjaisia biittejä DJ:den Krush, Cam ja Shadow hengessä...ja siltä tieltähän en ole vieläkään kovin kauas päässyt.
Tono Slonon ja kumppaneiden kanssa oli takavuosina jotain yhteistyötä, palautatko mieliin mistä siinä oli kyse? Voisko jotain vastaavaa tulla jatkossa?
Tonon kanssa on ollut yhteistyötä usemmankin projektin taholta: Tein ensiksi yhden biitin Vähäisten Äänten kasetille, samoin Vihreys -nimiselle julkaisulle sekä Tonon soololevylle. Ja Vähäisten Äänten Karri-Koira vieraili mun Back to the Beach -levyllä. Vähäiset Äänet -porukka viihtyi kesäisin Hangossa lomailemassa, joten siltä pohjalta syntyi levy nimeltä Rivot rakit – Helleaalto vuonna 2002 (?). Sillä räppäsivät Tono, Rudy (joka niihin aikoihin tunnettiin vielä lisänimellä Rääväsuu) ja yks hankolainen kaveri nimeltä Pastelli-poju. Meikäläinen vastasi levyn tuotannosta, ja levyn teema oli taustojen puolesta aika G-funk. Osa biiseistä äänitettiin Hangossa ja osa Helsingissä. Levystä tuli aika suosittu, mistä olin itse vähän yllättynyt.
Jatkoa Rivoille Rakeille ei ole kyllä tulossa, vaikka g-funk kyllä kiinnostaa edelleen. Sen sijaan olen tällä hetkellä tekemässä Tono Slonon uutta levyä, mä vastaan taustoista ja Tono vokaaleista. Kyseinen projekti on venynyt aika huolella, levyä on olosuhteiden pakosta mm. äänitetty viidessä eri studiossa, homma on meinannut levitä käsiin. Vokaalit on onneksi saatu nyt nauhoitettua, ja levy ilmestyy vielä tämän vuoden puolella!
Minkälainen sun suhde on nykypäivän hiphoppiin?
Kiinnostus nykypäivän hiphoppiin ei ole kovin korkea, just nyt ainakaan. Olen aina kuunnellut biiseissä enemmän taustoja kuin lyriikoita, ja tuntuu siltä, että tämän päivän hiphop ei tarjoa sillä saralla paljoakaan. Odotan kovasti että samplaus kokee uuden tulemisen hiphopissa. Voi myös olla, että olen vaan jämähtäny liian pahasti sinne 90-luvulle.. :) Toisaalta mulla on ollut tapana herätä uusiin tyyleihin aina vähän jälkijunassa: Kaverit on ensin kuunnellut ja hehkuttanut jotain uutta juttua, mistä en ole sillä hetkellä innostunut, mutta myöhemmin samat biisit ovatkin alkaneet toimia. Näin on käynyt monenkin jutun kanssa, viimeisimpänä esimerkkinä grime ja dubstep. Joten ehkä ne etelä-räpitkin alkavat avautua itselle siinä vaiheessa, kun muut on jo päässyt niistä yli.
Entä muuhun nykymusaan, kuunteletko paljon ylipäänsä?
Jossakin vaiheessa kuuntelin enimmäkseen vanhempaa musaa, mutta viime aikoina on tullut seurailtua entistä enemmän tämän päivän musiikkitarjontaa. Opiskelen ääni/ musa-alalla, joten täytyy senkin puolesta yrittää vähän olla selvillä, mitä tapahtuu. Tällä hetkellä ehkä noin puolet kuuntelemastani musiikista on vanhaa ja puolet uutta. Myös elektroninen soundi on alkanut pitkästä aikaa taas kiinnostaa. Samalla kun on löytänyt vanhoista klassikoista itselle uusia asioita, myös uudempi konemusiikki on alkanut innostaa.
Esikuvia, oppi-isiä?
Suoranaisia oppi-isiä en oikein keksi, jonkinlaisina puolijumalina voisin kuitenkin pitää jo aiemmin mainittua kolmikkoa Krush, Cam ja Shadow. Omat musiikilliset esikuvat eivät ehkä niinkään henkilöidy kehenkään artistiin, vaan enemmänkin tiettyihin levyihin. Ensimmäisenä mieleen tulee Dj Camin Underground Vibes sekä De La Soulin Buhloone Mind State. Kotimaisista tulee mieleen ainakin Jimi Tenorin Intervision ja Uusi Fantasian Top Ten. Ja Kaliyuga Pro: n Mystic Perspectives, joka yksinkertaisesti vaan on todella hieno levy.
Asfaltti-levyllä on osittain vanhempaa, osittain uudempaa materiaalia. Kerro levyn synnystä. Miksi se julkaistiin just nyt? Miltä aikaväliltä biisit on?
Asfaltti -levyllä on yhdeksän biisiä, joista neljä on julkaistu aikaisemmin vuonna 2004 ilmestyneellä vinyyli-EP:llä ja yksi parin vuoden takaisella Tku 101 -kokoelmalla. Näistä puolet on uudella levyllä saanut vähän uutta ilmettä ja loput biiseistä on kokonaan uusia. Levyn kappaleet on siis aika pitkältä aikaväliltä, ne on tehty vuosina 2003-2007.
Uudesta julkaisusta voisi sanoa ainakin, että kyseessä on tietynlainen "välitilinpäätös". Mulla oli sen vinyylin jälkeen tarkoitus julkaista sama EP myös CD:nä, mutta se sitten vaan jäi tekemättä. Into tehdä musiikkia taisi myös siinä vaiheessa hieman päästä hiipumaan. Viime kesänä jäin ilman töitä, joten päätin saattaa jo pitkään vaiheessa olleen projektin päätökseen. Levyn valmistumista osaltaan hidasti myös se, että mulla ei ole koskaan ollut kunnollisia tiloja, missä vaikkapa äänittää soittimia. Levyn "oikeat" soittimet on äänitetty omassa kodissa ja kavereiden olo-huoneissa, ei siis missään studiossa, ja se myös kuuluu soundissa.
Sain levyn miksattua valmiiksi tasan vuosi sitten, mutta kesti vielä lähes vuoden saada levy pihalle. Täytyy myöntää, että en ole ehkä mikään maailman aikaansaavin ihminen:). Joka tapauksessa oli varsin helpottavaa saada levy viimein julkaistua, nyt voi taas keskittyä rauhassa seuraaviin projekteihin. Uusi levy on jo kehitteillä, ja jo tässä vaiheessa voi sanoa, että tällä kertaa luvassa on jotain ihan muuta...
Haastis: Chyde
